Tämä ensimmäinen runo on omistettu minulle.
Minulla on tämän runon käsialalla kirjoitettu alkuperäiskappale.
Ensimmäistä runoa ei ole julkaistu missään runokirjassa aikaisemmin.
Minulla on tähän sekä kaikkiin muihinkin runoihin Mian omaisten lupa.
Ensimmäiseen runoon on tehty sävel ja se on esitetty kaksi kertaa,
kun runo sävellyksineen julkistettiin Live-esityksenä
ja toisen kerran
Mian muistotilaisuudessa.
Runo "Olen tuuli" on blues.
This is the first poem is dedicated to me.
I have this poem written in the original handwriting.
The first poem is a published in any book before.
I have this as all the other poems of Mia´s regular license.
The first poem was composed melody and it has been two times
when the poem was published in live
and a second time
in Mia's memorial.
The poem "I am the wind" is the blues.
Ensimmäiseen runoon on tehty sävel ja se on esitetty kaksi kertaa,
kun runo sävellyksineen julkistettiin Live-esityksenä
ja toisen kerran
Mian muistotilaisuudessa.
Runo "Olen tuuli" on blues.
This is the first poem is dedicated to me.
I have this poem written in the original handwriting.
The first poem is a published in any book before.
I have this as all the other poems of Mia´s regular license.
The first poem was composed melody and it has been two times
when the poem was published in live
and a second time
in Mia's memorial.
The poem "I am the wind" is the blues.
18.3.1972 - 26.11.2011
Olen tuuli.
Olen viima ja voima.
Aallonharjalla ratsastaen
villitsen mielen myrskyävän meren.
Hallitsen.
Olen ääni korvissasi soiva,
olen tuuli, viima ja voima.
Olen tuuli.
Olen leuto ja lempeä.
Ikkunasta sisään pyörähtäen
liikun hiuksillasi kevyesti tanssien.
Hymyilen.
Olen nauru hempeä,
olen tuuli, leuto ja lempeä.
Olen tuuli.
Olen raikas ja raastava.
Varjoissa vaarojen kuljen
ajan valkean pimeyden
- juuri sinun kasvojasi piiskaten.
Rankaisen.
Olen kylmä ja haastava,
olen tuuli, raikas ja raastava.
Olen tuuli.
Olen tyyni ja toiveikas.
Ikitammen oksalla istuskelen
katsellen salaa lomasta lehtien.
Piilottelen?
Olen hiljaisuus.
Olen tuuli, tyyneys ja tietoisuus.
Olen tuuli...
To my dearest friend
15.12.1999
- Mia -
I am the wind.
I am the wind and the power.
Riding on a crest of a wave
deceive the mind the stormy sea.
I can handle.
I am the voice ringing in your ears,
I am the wind, and wind power.
I am the wind.
I have a mild and gentle.
The window in spinned
navigate to your hairs gently dancing.
I smile.
I am a sweet laugh,
I am the wind, the mild and gentle.
I am the wind.
I am fresh and racking.
I walk in the shadows of the risks of
over the white darkness
- just whips your face.
I punish.
I have a cold and challenging,
I am the wind, fresh and racking.
I am the wind.
I am calm and hopeful.
Old oak perch on a branch
I watching secretly between the leaves.
Am I hiding?
I am the silence.
I am the wind, serenity and awareness.
I am the wind ...
I am the wind and the power.
Riding on a crest of a wave
deceive the mind the stormy sea.
I can handle.
I am the voice ringing in your ears,
I am the wind, and wind power.
I am the wind.
I have a mild and gentle.
The window in spinned
navigate to your hairs gently dancing.
I smile.
I am a sweet laugh,
I am the wind, the mild and gentle.
I am the wind.
I am fresh and racking.
I walk in the shadows of the risks of
over the white darkness
- just whips your face.
I punish.
I have a cold and challenging,
I am the wind, fresh and racking.
I am the wind.
I am calm and hopeful.
Old oak perch on a branch
I watching secretly between the leaves.
Am I hiding?
I am the silence.
I am the wind, serenity and awareness.
I am the wind ...
Seuraavat kolme runoa on painettu kirjan kansiin ja julkaistu 1999.
Kasva tähtiin! Tuoli,
Suurene, laajene! joka odottaa istujaa
Kurkota taivaankanteen on yksin,
ja toivosi sanele. vain neljä jalkaa
On loistosta jälleen seuranaan
yksi pudonnut; seisoo ja odottaa.
se, Istu!
joka ystävälleen kertoi: Se sinut syliinsä haluaa.
on aika kadonnut.
Voit matkaasi jatkaa
kohti ajanpistettä
yhä nopeammin loittonevaa.
Sitä tavoitettelevan kohdalla
kaikki kauemmas kimmahtaa.
Taulut kellojen
nyt laulakaa,
sitä ei ole
kun sen saavuttaa!
Seuraava runo on painettu kirjan kansiin ja julkaistu 2000.
MINÄ OLEN VIIMEISTÄ VILJAA
Minä olen viimeistä viljaa
tuulien tuivertamien tähtien takaa.
Kullankeltaiset, suuret tähkäni
odottavat hiljaa keinuen poimijaa,
kypsinä.
Kunhan joku
minut löytäisi
tästä kaaoksesta,
taivaankappaleiden
kosmisesta sekamelskasta.
Minä olen viimeistä viljaa.
Tule!
Korjaa minut.
Seuraavat kaksitoista runoa on kokoelmasta "Yhdeksän elämää"
ja on painettu kirjan kansiin ja julkaistu 2004.
Tatuoitu talo
tuhannen rungon takana,
ilman laseja
ikkunat avoinna,
kesytti villin metsän
taikahuilulla työsti tulen.
Antoi suunsa oveksi,
tieksi
kulkijan tulla
tuhannen rungon takaa.
Yöllä
järvi sulkee kantensa.
Syvällä, Ikkunan takana
soutavien oksien takana lehdet liikuvat
varjot koputtavat. sisäänpäin
Metsä avaa ovensa hiljaa,
yön tulla, päivä minussa kuolee.
levittää sipensä. Huutoni sukeltaa
Huojuvan katon harjalta häpeän virtaan
koirat liukuvat lentoon, - metsä vastasi olohuoneesta.
valon venettä murisevat. Aamulla
kaadetulla rungolla,
runo
rakentaa tuulenpesää.
Vesi paljastaa itsensä.
Lumi vapauttaa
puiden juuret,
pakenee metsään
jäniksenjälkineen.
Sulaa puroon
silmissään
syntymättömät lapset.
Toit minulle kilpikonnan Sinä synnyit
kuvaksi itsestäni, lausumattomista sanoista.
käärmeen anopiksi, Olet sanaton kirja
juorukellot kukkamaljaan. kannet kutsuvasti avoinna, Aika kului, kuihtuivat. sivuillasi maagisten Anopin kieltäkään merkintöjen sekamelska. en ehtinyt kastella. Lukihäiriöinen sieluni Voi sitä juhlaa, haluaa tavata sinua,
siirsit luurankosi tuntematon enkeli.
naapuriparatiisiin.
Kurrnauskis.
Vilahdus mustasta turkistasi,
Saapasjalkakissa
ja samassa tassuttelit sydämeeni
7 megawatin bootseillasi.
Sokaistuin täysin.
Sinä, kujakollien kingi
katosit maaliskuuhun,
jätit suoniini
naukuvan mollin
tu-le, tu-le, tule tule, tu-le.
Onneksi minulla on rytmihäiriö
ja yhdeksän elämää.
Sinä yönä
sammakko,
jota yritin suudella,
Tämän raskauden nielaisi minut
kannoin sydämessäni. ja armeija ratsasti vastaan.
Siemenesi iti Valkeilla hevosilla,
ja kasvoi vuosia. mustilla hevosilla
Viime yönä suohon vajosi.
se syntyi Kuka olet?
kivutta, Kysyin varjoltani avaimenreiästä
riemulla. joka johti syvälle
Vaihdoit merkkisi, peilisalin uumeniin,
eivätkä napamme eikä kukaan tiennyt
enää hyljeksi toisiaan. mikä minusta oli aito.
Tila valehteli tietoisesti
kaiken lipuessa pimeyteen,
sinä yönä.
Aurinkoni
jota vuodesta toiseen
olen uskollisesti kiertänyt,
hehkuu kuumana
valopisteenä
avaruuteni pimeydessä.
Ellipsini
on tuonut minut,
kiertotähden,
hetkittäin lähemmäksi
ja lainalaisesti
roiskannut kauas
kylmän yön syliin,
syntymättömään tulevaisuuteen.
Ujosti vietellyt,
torjunut, vietellyt ...
Tänä talvena
metteorisateidne aikana
ratani luotiin uudestaan,
nyt
valovuoden lähempänä sinua.
Kaikki oli sovittu
suhteen alussa.
Anoppien nimet Olemme vain nuppuja,
hautakivet vasta kuolema
Kaikki. meidät avaa.
Sitten tulit sinä.
Loppuikäni valehtelin.
Seuraavat Mian kirjoittamat
68 runoa ja 160 ajatelmaa
68 runoa ja 160 ajatelmaa
on painettu ja julkaistu kirjan kansiin
ystäväni kuoleman jälkeen 2012
R U N O J A
Mies tuli korjaamaan wc:tä. Viideltä aamulla viiniä,
Korjasipa siinä sivussa hiuksiaan, rapussa jo liikennettä,
kaksi paria sukkia ja sydämeni. kadulla töihin menijöitä.
Taitava oli. Yksitoikkoinen
kellonraksutus seinällä.
Istun ja kuuntelen
miten naapuri pesee
City suihkussa painajaisiaan pois
uuden päivän alta
Tämä urbaanisuus wash and go,
polttaa katuihin merkit odotan omaani
koneellistaa tuonnempana
kulkijat ja kujanjuoksijat kuin pyyhettä kehässä.
sammuttaa
viimeisetkin valot
eritysselleissä
tulennielijät. Exponentti
Etsiessäni elämäni yhtälöä
olen löytänyt vain
Itäisellä taivaankannella muuttuvia tekijöitä.
nojaamme kaiteeseen Olen jakanut
katsellen ja kertonut,
planeettojen liikkeitä laskenut potenssia,
exiä ja syitä.
auringon murentumista
käsilläsi
valon katoamista
suoniini
pimeyden tuloa Demonit vatsallasi
parkuvat hunajaa
sponttaanisti. sulkia
sinusta revittyjä
kanannahkainen nainen
Miespuussa kasvaa punaisissa
sinullekin oma tiikeri. verkkosukissa.
Vuodet raidoittavat turkin Ja kuitenkin haluaisit
opettavat ärjymään äijämäisesti olla niin kova, sulokas.
saalistamaan yön sydäntä.
Sen sykkeessä tiikerisi
kypsyy ja putoaa puusta Kesä
kävelee neljällä jalalla täynnä nuoltuja napakoruja
kanssasi samaa maata sulanneita jätskejä iholla
ääneti. janon polttamia huulia.
Peto palaa puuhun Kesä
paritellakseen syvänmerensukellus siideriin
kiipeilytaitosi kanssa. varpaiden dippailua laiturilta
Paljasta siis kyntesi onkivia katseita
sisko! auringon ruskettamiin silmiin.
Kesä
ulapalla sellokotelollinen
Sydänyöllä seilaavia sydänsuruja
on hyvä olla keuhkoton soinuissaan lämpö huokuu yli
hyperventiloija tuoppina noidutut mansikat.
odottamassa
painamattomia
aamun uutisia
vaikka vihaisi sanomaa
paperipussissa. Mitä se on,
Sen sykkeessä tiikerisi
kypsyy ja putoaa puusta Kesä
kävelee neljällä jalalla täynnä nuoltuja napakoruja
kanssasi samaa maata sulanneita jätskejä iholla
ääneti. janon polttamia huulia.
Peto palaa puuhun Kesä
paritellakseen syvänmerensukellus siideriin
kiipeilytaitosi kanssa. varpaiden dippailua laiturilta
Paljasta siis kyntesi onkivia katseita
sisko! auringon ruskettamiin silmiin.
Kesä
ulapalla sellokotelollinen
Sydänyöllä seilaavia sydänsuruja
on hyvä olla keuhkoton soinuissaan lämpö huokuu yli
hyperventiloija tuoppina noidutut mansikat.
odottamassa
painamattomia
aamun uutisia
vaikka vihaisi sanomaa
paperipussissa. Mitä se on,
kun puree ihmislihaa
kuin peltitölkkiä,
hulluutta vai nälkää?
Kesä on lyhyt.
Pakenen hiekkaa, valoa, Odotin siltä
kaikkea mikä vihertää, virtaa, outoja asioita:
muistuttaa sinusta. ruohon tuoksua,
lehtien havinaa,
Seisahtuneisuuden lammessa kuikan huutoa,
pilkit minua. En syö. laineiden liplatusta,
Kuolemalla on sääntönsä. rakkautta ja
nuoltavia jäätelömiehiä,
yhteisiä mansikoita.
Eivät ne ehtineet
Ääni kaukaa menneisyydestä, tähän betonisiittolaan.
kuin peltitölkkiä,
hulluutta vai nälkää?
Juuri hetki sitten
mieleni
hyppäsi parvekkeelta
ja pirstoutui asfalttiin,
Kehoni petti
- pysyi paikallaan. Yön kylmät hampaat
kuorivat ihosta
punaisia karttoja
vieraiden käsien suunnistaa
syvemmälle
syvemmälle
sinuun
saada kompassin
pysäyttävä ote
sieluksi kutsusta
muovata kuun muodot
sinne missä niitä ei ole
ennen nähty
väärentää meren
muistot. Olit tyylikäs kävelijä,
Olet pilvenpiirtäjä, nykyisin rampa.
taivaspeili, Minä
ajatuskuplacowboy tein ratsastamassa auringonnousuun sen.
hirttoköyden kera. Työnsin
sinut Anna minun olla puu rappuja
johon ripustaudut. alas
kunnon
kolinalla.
Mokomakin robotti.
Näissä puistoissa
puut puhuvat kielillä,
linnut laulavat avaimia Pisarat tuulilasissa
sielujen nuottiviivastoon, rikkoivat maailmani
meri tuoksuu tuhansiin osiin.
kuin mennyt aika Sekuntiviisarin syödessä
dyynien takaa, minuutteja kellotaululta
tuulessa huojuvat heinät kaikki sulautui yhteen
ja juuret kuin vesiväripaletti
kahlitsevat jalat maahan, kaatosateessa.
haluavat pysyvyyttä,
perinteet eivät riitä.
Olet pilvenpiirtäjä, nykyisin rampa.
taivaspeili, Minä
ajatuskuplacowboy tein ratsastamassa auringonnousuun sen.
hirttoköyden kera. Työnsin
sinut Anna minun olla puu rappuja
johon ripustaudut. alas
kunnon
kolinalla.
Mokomakin robotti.
Näissä puistoissa
puut puhuvat kielillä,
linnut laulavat avaimia Pisarat tuulilasissa
sielujen nuottiviivastoon, rikkoivat maailmani
meri tuoksuu tuhansiin osiin.
kuin mennyt aika Sekuntiviisarin syödessä
dyynien takaa, minuutteja kellotaululta
tuulessa huojuvat heinät kaikki sulautui yhteen
ja juuret kuin vesiväripaletti
kahlitsevat jalat maahan, kaatosateessa.
haluavat pysyvyyttä,
perinteet eivät riitä.
Kesä on lyhyt.
Pakenen hiekkaa, valoa, Odotin siltä
kaikkea mikä vihertää, virtaa, outoja asioita:
muistuttaa sinusta. ruohon tuoksua,
lehtien havinaa,
Seisahtuneisuuden lammessa kuikan huutoa,
pilkit minua. En syö. laineiden liplatusta,
Kuolemalla on sääntönsä. rakkautta ja
nuoltavia jäätelömiehiä,
yhteisiä mansikoita.
Eivät ne ehtineet
Ääni kaukaa menneisyydestä, tähän betonisiittolaan.
syvyyksien sylistä,
tummasta tyhjyydestä,
ei mistään, läheltä.
Hiljaisuus.
tummasta tyhjyydestä,
ei mistään, läheltä.
Hiljaisuus.
Lila on liekkini ollut
värinä hyvin,
polttanut pois punansa
tuskani syvin.
Jään sineen,
piirrän pilven purppuraa,
sydämen nimeen
palan taivasta
päälle maan.
Unet saavat minut haaveilemaan Yö on musta hevonen
asioista, joita en tunne, joka ilmestyy tyhjästä
mutta näen ja elän. lupaa kysymättä,
Ne ovat kuolemaksi. kylmäverinen
kipinöivin kavioin
pyyhkäisee päivät
pölypilveensä.
Pelurit lyövät vetoa,
Kadulla silti voittoa
elämän kovuutta ei tunnusta kukaan.
ihmettelevä impi, Valon loppusuoralla minä,
koskematon kovanaama juoksuradan jänis.
syleilee asfalttia
ainoaa vastaantulijaa.
Impi, asfaltti
ja ainoa lempi. Syvällä soutavien oksien takana
varjot koputtavat.
Metsä avaa ovensa yön tulla,
levittää siipensä.
Huojuvan katon harjalta
koirat liukuvat lentoon,
valon venettä murisevat.
Tuulentuivertama Pieni purjelaiva
punainen penkki, seilaa uneni läpi
maalin ja istujan tarpeessa, ja nostattaa kauniit aallot
autiolla rannalla varpaista päälakeen.
- yksin. Huojun niiden sylissä.
Kuka oli kyydissä?
Minä kävelen tätä rantaa itseeni
ja itseäni tähän rantaan,
jotta muistaisimme tähdet
- niin kirkkaat.
Olen kupla pullossa. Kurnauskis!
Käsi ravistaa Vilahdus mustasta turkistasi
- hajoan. Saapasjalkakissa
Käsi ravistaa ja samassa tassuttelit sydämeeni
- synnyin uudestaan. 7 megawatin bootseillasi.
Ravistaa Sokaistuin täysin
- kasvan. sinä kujakollien kingi,
Sinnikäs koura katosit maaliskuuhun
ei lopeta. jättäen suoniini
Paineen noustessa naukuvan mollin.
tekee kipeää. KI-SU
Korkki poksahtaa KI-SU
- vedän henkeä. KI-SU
Ota minut KIS-KIS-KIS-KIS-KIS
Elämä. Onneksi minulla on rytmihäiriö
ja yhdeksän elämää.
Kirjaimia
paljon
29 aakkosta. Lumi vapauttaa puiden juuret,
Yksi on kauhistus, pakenee metsään jäniksenjälkineen,
kaksi kaaos. piiloutuu viimeisen kiven taakse
Unohdan kirjaimet rukoillen ettei aurinko yllä.
ja päivän,
jolloin tiesin
osaavani lukea.
Talvi tuo lumienkelit
sydämiin
jäädyttää silien suolajärvet
tekee kaikesta hauraan sulavaa
kaunista.
Sukellan korkeuksiin Iltaisin lintuni lähtevät
sidotuin rantein, kirkuen lentoon, Janoan maailman ilmaa,
matkalla lokki murtaa nousevat siivilleen seinätöntä rakkautta,
kahleeni nauraen. tummien siluettien seasta tuulen virrasta hiljaa
Olen vapaa, sekoittuen sokerina täytän maljani vapautta.
vain taivas minua hattaraan.
odottaa. Minun tivolini soi.
Kesäyössä kolisevat Istuimme romanttisessa
Anna minun olla muistot pahvilaatikossa
viiva kädessäsi roskapönttöjen kannet kaatosateessa
vedessä kirkuvat lokit pureskelemassa nurkkia.
monotonian huipentuma tori Välillä hihitimme,
monitorilla meri välillä teroitimme
kuolleessa kulmassa. Meillä vihanneksia hampaamme
ja auringonnousu ja jatkoimme aherrusta
iltapalaksi. sateen varjossa,
Kirjaimia
paljon
29 aakkosta. Lumi vapauttaa puiden juuret,
Yksi on kauhistus, pakenee metsään jäniksenjälkineen,
kaksi kaaos. piiloutuu viimeisen kiven taakse
Unohdan kirjaimet rukoillen ettei aurinko yllä.
ja päivän,
jolloin tiesin
osaavani lukea.
Talvi tuo lumienkelit
sydämiin
jäädyttää silien suolajärvet
tekee kaikesta hauraan sulavaa
kaunista.
Sukellan korkeuksiin Iltaisin lintuni lähtevät
sidotuin rantein, kirkuen lentoon, Janoan maailman ilmaa,
matkalla lokki murtaa nousevat siivilleen seinätöntä rakkautta,
kahleeni nauraen. tummien siluettien seasta tuulen virrasta hiljaa
Olen vapaa, sekoittuen sokerina täytän maljani vapautta.
vain taivas minua hattaraan.
odottaa. Minun tivolini soi.
Kesäyössä kolisevat Istuimme romanttisessa
Anna minun olla muistot pahvilaatikossa
viiva kädessäsi roskapönttöjen kannet kaatosateessa
vedessä kirkuvat lokit pureskelemassa nurkkia.
monotonian huipentuma tori Välillä hihitimme,
monitorilla meri välillä teroitimme
kuolleessa kulmassa. Meillä vihanneksia hampaamme
ja auringonnousu ja jatkoimme aherrusta
iltapalaksi. sateen varjossa,
kunnes silmämme
sanoivat itsensä irti.
Kun rullalautasi hajosi Saisinpa olla vieras itselleni
minä nauroin
ja olin tosissani. täysi tuntemattomuus
suurudenhullu pieni haaveksija
Sinä pyysit päästä lääkäriin itsensä käpertynyt pieksijä
koska se kuulemma sattui
enkä ymmärtänyt olematon onni
että olet heikko jonkun toisen omistuksessa
ja nauroin. merkitty valtaus.
Haluaisin roikkua sinussa
sanoivat itsensä irti.
Kun rullalautasi hajosi Saisinpa olla vieras itselleni
minä nauroin
ja olin tosissani. täysi tuntemattomuus
suurudenhullu pieni haaveksija
Sinä pyysit päästä lääkäriin itsensä käpertynyt pieksijä
koska se kuulemma sattui
enkä ymmärtänyt olematon onni
että olet heikko jonkun toisen omistuksessa
ja nauroin. merkitty valtaus.
Haluaisin roikkua sinussa
riippuvien poikien
En pidä siitä naisesta puutarhassa
joka katsoo Peilistä näen sinut
minua peilistä kasvattaa unikkoja vaikka katson itseäni.
öisin, siipiä Maailmankatsomukseni
kirjoittaa näitä juttuja marimekkoja on vääristynyt.
ja tietoo jotain, mitä tahansa
vaikkei haluakaa. olla koukussa
lihan juhlaan
jaloista.
Olinko sodassa itseni Muutat minut kivestä
vai sinun kanssasi? herkästi syttyväksi nesteeksi
En enää tiedä. palavassa linnassa.
Näen vain savuavat rauniot, Vallihauta on turvani
ja jotain, joka muistuttaa sinusta. kun poltan sillat syliini
Olinko sodassa itseni Muutat minut kivestä
vai sinun kanssasi? herkästi syttyväksi nesteeksi
En enää tiedä. palavassa linnassa.
Näen vain savuavat rauniot, Vallihauta on turvani
ja jotain, joka muistuttaa sinusta. kun poltan sillat syliini
ja odotan sammumista.
Jokin sinussa menee Silmieni edessä junat Hän astelee estradille.
niin syvälle minuun, raahaavat ihmisiä Katsokaa!
kalvautuu läpi kumpaankin suuntaan. Ei heiluta huuliaan turhaan
ja tuo näkyviin Työläisparat. vaan puhuu vatsasta
haydattuja asioita Minä vain jään sujuvasti seitsemällä kielellä.
joita ei ole siunattu lepoon. ja olen. Syö sanansa,
kiittää ja kumartaa.
Muistipeli
Laskuhumalapuolen mestassa
Iltaisin tahdomme pelata. on joka viikonloppuinen show;
Etsimme päissämme pareja. itse herra Ponu juontaa
Muut löytävät ja Tenutähden valintaa
asettavat korttinsa Aamuyön tunteina ja Miss Maailmanlopun arvontaa.
avoimesti päällekkäin. emme halua rakastella, Amatöörit älköön vaivautuko,
Minä en. vain katsella toisiamme, vain sossun-/kossunkoville pers-Oonille.
Avaan uuden todellista unta.
uuden
yhä uuden.
En todellakaan muista
missä hänet näin. Dieetillä
Minä syön puhetta
aamiaiseksi
Muutos makasi lasten lässytystä Kun etsii puhtautta
eteisen maton alla lounaaksi keltaisesta lumihangesta
kerrostalokyttääjien juorut
irronnut lankku mustista pilvistä
välipalaksi
vanha ja nariseva uutistenlukijan sammallusta verestävistä silmistä
pyysi polkemaan itseään illalliseksi graffiteista
sinun sanojasi
menemään läpi. harmaasta betonista
iltapalaksi
naapurin uikutusta on todennäköisesti pihalla.
ja
Egologiikka ulostan
kaiken sen tässä. Tänne ne uivat
Kun kirsikka putosi puusta, suoraan rysään
sydämeni lähti lentoon. mokomat
Se takertui vaahteranlehteen alamittaiset.
päätyäkseen kompostiin. Päästetään ne
takaisin
kadulle
kasvamaan.
5 vrk ennuste
Aamusta alkaen Silmiesi videotykit tähtäävät,
lähestyvää alkoholismia, ampuvat
iltapäivällä satunnaisia drinkkejä mielenharmautta kaikkialle.
ja illalla täysipaineista tenutusta.
Loppuviikkoa kohden Huulieni harppuunat iskevät
pysyvämpää matalamielisyyttä. sanansa heikoimpiin kohtiin.
Paikoitellen sanojen nopeus
laskee noin 7,5:een tunnissa, Sydämiemme sinfonia
myös satunnaista heikotusta niin hieno,
saattaa esiintyä. vielä säveltämätön.
Lähialueella voimassa
pahantuulenvaroitus.
Rikottavaksi tehty
Ripsesi morsettavat Piirsin Hän harjaa hiuksiani
loputonta S.O.S.-merkkiä. hulluuteen kuin heiniä seipäissä,
Valitettavasti RAJAVIIVAN laskee jokaisen
en voi vastata, - tätä älä ylitä! tarkastaa muodon
koska sähköttäjäni Heitin sekaan ja jättää kuivumaan.
ei ole paikalla. SUPERHIIVAN
- lentoon rakkaani
yritä!
Pakko saada
pakko saada
Hänen enkelinsä joka ilta uudet kädet
olivat poikkeuksetta uteliaat, itsekkäät
pieniä Tee sydämeeni jakaus tunkeilevat, ujot
laihoja keskelle. halukkaat, hellät
sirokasvuoisia Lakkaan sen myöhemmin, lantiolla laskettelemaan
surunukkeja jotta pysytte omilla pakaroita läpsimään
joiden posliinipsyyke puolillanne. aamulla heiluttamaan
oli särkynyt hyvästiksi
jo valmistusvaiheessa. pakko
Hänen nimensä pakkopakko
ei ole Charlie. saada
joka ilta uudet.
Jokin sinussa menee Silmieni edessä junat Hän astelee estradille.
niin syvälle minuun, raahaavat ihmisiä Katsokaa!
kalvautuu läpi kumpaankin suuntaan. Ei heiluta huuliaan turhaan
ja tuo näkyviin Työläisparat. vaan puhuu vatsasta
haydattuja asioita Minä vain jään sujuvasti seitsemällä kielellä.
joita ei ole siunattu lepoon. ja olen. Syö sanansa,
kiittää ja kumartaa.
Muistipeli
Laskuhumalapuolen mestassa
Iltaisin tahdomme pelata. on joka viikonloppuinen show;
Etsimme päissämme pareja. itse herra Ponu juontaa
Muut löytävät ja Tenutähden valintaa
asettavat korttinsa Aamuyön tunteina ja Miss Maailmanlopun arvontaa.
avoimesti päällekkäin. emme halua rakastella, Amatöörit älköön vaivautuko,
Minä en. vain katsella toisiamme, vain sossun-/kossunkoville pers-Oonille.
Avaan uuden todellista unta.
uuden
yhä uuden.
En todellakaan muista
missä hänet näin. Dieetillä
Minä syön puhetta
aamiaiseksi
Muutos makasi lasten lässytystä Kun etsii puhtautta
eteisen maton alla lounaaksi keltaisesta lumihangesta
kerrostalokyttääjien juorut
irronnut lankku mustista pilvistä
välipalaksi
vanha ja nariseva uutistenlukijan sammallusta verestävistä silmistä
pyysi polkemaan itseään illalliseksi graffiteista
sinun sanojasi
menemään läpi. harmaasta betonista
iltapalaksi
naapurin uikutusta on todennäköisesti pihalla.
ja
Egologiikka ulostan
kaiken sen tässä. Tänne ne uivat
Kun kirsikka putosi puusta, suoraan rysään
sydämeni lähti lentoon. mokomat
Se takertui vaahteranlehteen alamittaiset.
päätyäkseen kompostiin. Päästetään ne
takaisin
kadulle
kasvamaan.
5 vrk ennuste
Aamusta alkaen Silmiesi videotykit tähtäävät,
lähestyvää alkoholismia, ampuvat
iltapäivällä satunnaisia drinkkejä mielenharmautta kaikkialle.
ja illalla täysipaineista tenutusta.
Loppuviikkoa kohden Huulieni harppuunat iskevät
pysyvämpää matalamielisyyttä. sanansa heikoimpiin kohtiin.
Paikoitellen sanojen nopeus
laskee noin 7,5:een tunnissa, Sydämiemme sinfonia
myös satunnaista heikotusta niin hieno,
saattaa esiintyä. vielä säveltämätön.
Lähialueella voimassa
pahantuulenvaroitus.
Rikottavaksi tehty
Ripsesi morsettavat Piirsin Hän harjaa hiuksiani
loputonta S.O.S.-merkkiä. hulluuteen kuin heiniä seipäissä,
Valitettavasti RAJAVIIVAN laskee jokaisen
en voi vastata, - tätä älä ylitä! tarkastaa muodon
koska sähköttäjäni Heitin sekaan ja jättää kuivumaan.
ei ole paikalla. SUPERHIIVAN
- lentoon rakkaani
yritä!
Pakko saada
pakko saada
Hänen enkelinsä joka ilta uudet kädet
olivat poikkeuksetta uteliaat, itsekkäät
pieniä Tee sydämeeni jakaus tunkeilevat, ujot
laihoja keskelle. halukkaat, hellät
sirokasvuoisia Lakkaan sen myöhemmin, lantiolla laskettelemaan
surunukkeja jotta pysytte omilla pakaroita läpsimään
joiden posliinipsyyke puolillanne. aamulla heiluttamaan
oli särkynyt hyvästiksi
jo valmistusvaiheessa. pakko
Hänen nimensä pakkopakko
ei ole Charlie. saada
joka ilta uudet.
Mitä ovat Muutumme harmaiksi yhdessä, Kaipauksesta syntyvät
tuntemattomat sanat hölynpölyssä kivet
vieraan suussa, kutistuneet jäljet puron
totuus toisella kädellä kadotus yli
silmien kuulla vain askeleen päässä polut
menneisyyden kuiskeet, hiljainen huone. sankkaan viidakkoon
pienet hetket langanpätkät
kuin putoavat mansikat? solmia yhteen
sydämen solisluut
keuhkot
veden hengittää.
Runonriekaleita aivomyrskyssä
sanoja, sanoja, sanoja,
hävyttömiä pikku pakolaisia,
joita ei saa pyydystettyä.
Haaviin jäänyt lause
olisi jo laiton maahanmuuttaja,
kokonainen virke
kansalaisuuden saanut alien
mieleni vihreässä avaruudessa.
Taivaankannen takaa
nousee muukalaisviha.
A J A T E L M I A
Voisimmeko polttaa päiväkalenterin sivut kymmeneltä viime vuodelta - lämpimiksemme?
Alkovisi kuin jääkaappi, vain valo puuttuu.
Rakkaus on porkkana aasille nimeltä elämä.
Ihminen = peli, joita on pelattu vuosia pääsemättä läpi.
Solmu suojaa meitä suoruudelta.
Pimeässä on hyvä olla sokea.
Lumienkeli palaa aina.
Kolmas nainen muuttu toiseksi.
Kun on tarpeeksi pihalla haluaa metsään.
Etsimessä vain ristikko.
Kanssasi hunaja palaa kennoihin.
Kasvu on elämän lyhentämistä.
Vilja puidaan raastuvassa.
Muista että suohon suksiminen on raskas laji.
Ei ole jätettyjä ja jättäjiä.
On vain eronneita.
Katso minua kaukoputkella. Näetkö?
Teetä avain vihamiehen sydämeen.
Teerenpeli ei sovi metsolle.
Suustasi löydät sananjalat.
Kartassani ei ole rasteja.
Käsilaukussa kosmos.
Jahdatessamme pilkkua lähestyimme pakopistettä.
Dementikon kanssa on kiva seurustella
- ensirakkautta jokainen aamu.
Mieli matkaa maileja, mutta sydän pysyy paikallaan.
Shamppanjapulloissa kynttilät palavat molemmista päistä - hetken.
Katulamput sammuvat kanssasi.
Siniverinen on luonnon oikku.
Rinnat roikkuvat kuten kuuluu, vetovoimasta.
Luovuuden tuska on oman itsensä pakoilua.
Maskeeraja valehtelee puolestani.
Mystiikka maksaa sielun tai kaksi.
Vanhempamme valitsivat meidät jatkoon.
Toiset odottavat nimeään uurnaan.
Vaaliuurnille vaellus vaatii uskoa.
Tyhjä koukku seinällä kertoo puutteesta.
Todennäköisesti talosi asukkaille on enemmän tilaa
henkilöä kohden taivaassa kuin väestösuojassa.
Varret vaativat myös terän.
Puun syyt ovat moninaiset.
Aallon rakastaja on murtaja.
Kolmaspyörä oli varsijousi.
Aika on silmänkääntäjä.
Nudistirannan hiekalla totuudenjyvät.
Liha on heikko, siksi se hajoaa.
Ajatusvarkaat liikkuvat mielissämme.
Moni pääsee perille, harvempi tahtoo.
Hetket jolloin ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa
ovat parhaita, kuten ihmiskunnan synty.
Hallitakseen hirviötä on ensin kesytettävä prinsessa.
Omena ei pudonnut kauas. Kiipesi jopa takaisin
pudotakseen uudelleen.
Hermosto punnertaa aamuin illoin.
Huidomme äärettömyksiä ympärillämme itkua etsien.
Taide on mielenköyhyyden rikastama.
Krapulan kulminaatiopiste on muisti.
Ajattelen etätyönä.
Inspiraatio on tilapäinen mielenhäiriö ilman
edesvastuuta.
Jostain meistä on jäljellä vain raamit.
Pinnallisen ihmisen sielunsilmillä on syvällinen
taittovika.
Elä elämääsi, älä muiden.
Stressi on jousen venytys.
Tähtäys ja osuma burnout.
Ulosottomies vie sanatkin suusta.
Vedettävät vehkeet ovat parhaita.
Korot ryhdistävät ja nostavat ylös,
mutta syöksevät myös alas.
Älä heitä kirvestä kaivoon, voit vielä tarvita sitä.
Kukapa naisen haluaisi ulos vielä?
Suoraan sisään vain!
Otto ja pano. Pelkkiä tilitapahtumia.
Läpitunkeva lapsuus koko elämän aika.
Versaillesin naamiaisista suoraan eduskuntaan.
Haju vaatii haistajan, tuoksu tuntijan.
Nurmikonleikkaus kannattaa lopettaa kasvun pysähtyessä.
Aina ei havaitse haurastumista ennen hajoamista.
Hinnalla millä hyvänsä - paitsi halvalla.
Tulosvastuun tavoitteleminen tuottaa tulosta.
Karhunpalvelus vai sudenkuoppa?
Hassu on usein harmiton. Harmiton tuskin koskaan hassu.
Voidakseen lukea tiilenpäitä on ensin purettava seinä.
Kun ei ole varma sanojen sadosta niitä ei kannata viljellä.
Silmä kuvaa maailmaasi.
Sukassa juoksevat silmät.
Kannattaa repäistä, liimaamaan ehtii myöhemminkin.
Ei kannata pyrkiä hyvän paikalle vaan parhaaksi.
Yleensä kun haluaa jäädä edessä on ajolähtö.
Huomisen huolet on hyvä murehtia jo tänään.
Kylpylässä kypsymme ryppyisyyteen.
Vaatimattomuus on lymyävä luonnonvara.
Huutokaupassa on syytä olla hiljaa.
Hiilihappo on vain kupla.
Keidas on keidas vasta kangastuksen jälkeen.
Kävele kadut, kulje yöt.
Laiskuuden maksimointi kirjoittajalle on aforismi.
Helvetissä on kylmät kesät.
Hallitu hajamielisyys on hyvästä.
Linnulle laki on ilmaa.
Kaihtimien takana kaatuva maailma.
Usko juuttunut soutulaitteeseen.
Ongelma ei ole ongelma vaan ratkaisun puute.
Vaikka kukaan ei kysyisi vastaus on oikea.
Joka aamu menneisyys välissämme peitellään
päiväpeitolla.
Totuus: rakkauden vetoketju.
Kierre kääntää sivun.
Lahjaton on lehti joka ei käänny.
Lihaksen syy on pitkä muisti.
Parinmuodostus vaatii yksilöiden erotusta.
Herneet asuvat kommuunissa.
Vain punaisella matolla mustasukkaisuus on muotia.
Itsekkyys ohjasi ohjaajaa.
Muistin loppumisesta tulee ilmoitus.
Avaa sydämeni pähkinä, purtavaksi.
Nainen ilman päätä on kana, mies vain ajattelematon.
Maksu on omatunnon rauhoittamista.
Muna ei särkymällä avaudu.
Tunne saattaa olla hallusinaatio.
Kun nyppii päivänkakkaralta lehdet jää jäljelle vain ydin.
Välittäjäaineeni yhdistävät niin nopeasti että
tarvitsisin pikakirjoittajan ollakseni perillä itsestäni.
Joka toiselle kuoppaa kaivaa omaansa kaipaa.
Parisuhde on lasikupu.
Reiät määräävät napin paikan.
Kun rakastuu itseensä saa tunteilleen vastakaikua.
Itserakkauden huipentuma on rakastua kaltaiseensa.
Ripset, menneisyyden varjostimet.
Kesti 12 vuotta ymmärtää miten vähässä sanotaan paljon.
Kumpi onkaan pahempi, myydä ruumiinsa vai sielunsa?
Kevyiden ja painavien sanojen terveysvaikutusten
tutkailu olisi tarpeen.
Viestintään tarvitaan lähettäjiä ja vastaanottajia.
Lähettäjät eivät voi seurustella keskenään kuten
eivät vastaanottajatkaan.
Uni on silmien juoksua, sivukujan hakua.
Harmaat hetket kalibroivat hyvän ja pahan.
Jos sinulla on tölkinavaaja, avaa sydämeni.
Toivon että lisääntyisin ja täyttäisin koko paperin.
Kun sanat rakastelevat toisiaan syntyy lauseita.
Hidas on nopein pysähtymään.
Laiskan täytyy olla ahkera koko ajan.
Jos et makaa et voi nousta.
Öljylähteestäkin pulppuaan ensin kiviä ja kuraa.
Sähköä ei voi säästää valoja himmentämällä.
Kaikuluodatessani sinua näyttö pysyy tyhjänä.
Naisen nuttura kiristi naapureidenkin päitä.
Toisinaan sanat ovat suuhuni yhtä sopimattomia
kuin käytetyt tekohampaat.
Tangoton lippu Argentiinaan...
Pinnalla pieni on pohjalla suuri.
Yksin. Tämä ajatus on.
Jonkun on asetettava nuotit viivastoon ja
määriteltävä tahti.
Piinkovaa olisi katsella maailmaa lasisilmin.
Otan leipäni ennemmin kinkulla kuin rakkaudella.
Ymmärtääkseen toista on oltava yhtä paljon promilleja.
Keskiaika on muuttuva käsite.
Saatamme elää sitä juuri nyt.
Matka on lyhyt, kun on tarpeeksi pitkällä.
Valossa vaanivat varjot. Pimeydessä vain oma mielesi.
Miksi laitamme kaiken tuoreen kaappiin?
Ajan hiljaisuus musiikkia korville.
Varmuus on epävarmuustekijä.
En kaipaa ruusuja vaan piikkejä.
Toivon olevani ilmaa sinulle veden alla.
Miten vaikeaa on toisinaan ymmärtää, että
yksi jaettuna kahdella on kaksi.
Saavuttaaksemme pakopisteemme välttelemme
aamuyön tunteina pilkkuja.
Masennus on sulauttavaa toimintaa, kuten vesivärit kaatosateessa.
Markkinat ovat nousussa, laskussa ja torilla.
Viikonpäivistä lyhyimmät ovat tiistai ja torstai.
Kaikista pisin keskiviikko.
Lauseet muodostavat tarinan vaativan lukijan.
Valo on varjon edessä.
Itseään pitäisi osata säästää säälimättä.
Hetkittäin ymmärrys ylittää ymmärryksen.
Tunteiden Pahkasiassa piikit koristavat
ihmineulatyynyjä.
Ilman reikiämme
emme tuntisi kipua
loisi nahkaamme
taidetta.
Alkovisi kuin jääkaappi, vain valo puuttuu.
Rakkaus on porkkana aasille nimeltä elämä.
Ihminen = peli, joita on pelattu vuosia pääsemättä läpi.
Solmu suojaa meitä suoruudelta.
Pimeässä on hyvä olla sokea.
Lumienkeli palaa aina.
Kolmas nainen muuttu toiseksi.
Kun on tarpeeksi pihalla haluaa metsään.
Etsimessä vain ristikko.
Kanssasi hunaja palaa kennoihin.
Kasvu on elämän lyhentämistä.
Vilja puidaan raastuvassa.
Muista että suohon suksiminen on raskas laji.
Ei ole jätettyjä ja jättäjiä.
On vain eronneita.
Katso minua kaukoputkella. Näetkö?
Teetä avain vihamiehen sydämeen.
Teerenpeli ei sovi metsolle.
Suustasi löydät sananjalat.
Kartassani ei ole rasteja.
Käsilaukussa kosmos.
Jahdatessamme pilkkua lähestyimme pakopistettä.
Dementikon kanssa on kiva seurustella
- ensirakkautta jokainen aamu.
Mieli matkaa maileja, mutta sydän pysyy paikallaan.
Shamppanjapulloissa kynttilät palavat molemmista päistä - hetken.
Katulamput sammuvat kanssasi.
Siniverinen on luonnon oikku.
Rinnat roikkuvat kuten kuuluu, vetovoimasta.
Luovuuden tuska on oman itsensä pakoilua.
Maskeeraja valehtelee puolestani.
Mystiikka maksaa sielun tai kaksi.
Vanhempamme valitsivat meidät jatkoon.
Toiset odottavat nimeään uurnaan.
Vaaliuurnille vaellus vaatii uskoa.
Tyhjä koukku seinällä kertoo puutteesta.
Todennäköisesti talosi asukkaille on enemmän tilaa
henkilöä kohden taivaassa kuin väestösuojassa.
Varret vaativat myös terän.
Puun syyt ovat moninaiset.
Aallon rakastaja on murtaja.
Kolmaspyörä oli varsijousi.
Aika on silmänkääntäjä.
Nudistirannan hiekalla totuudenjyvät.
Liha on heikko, siksi se hajoaa.
Ajatusvarkaat liikkuvat mielissämme.
Moni pääsee perille, harvempi tahtoo.
Hetket jolloin ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa
ovat parhaita, kuten ihmiskunnan synty.
Hallitakseen hirviötä on ensin kesytettävä prinsessa.
Omena ei pudonnut kauas. Kiipesi jopa takaisin
pudotakseen uudelleen.
Hermosto punnertaa aamuin illoin.
Huidomme äärettömyksiä ympärillämme itkua etsien.
Taide on mielenköyhyyden rikastama.
Krapulan kulminaatiopiste on muisti.
Ajattelen etätyönä.
Inspiraatio on tilapäinen mielenhäiriö ilman
edesvastuuta.
Jostain meistä on jäljellä vain raamit.
Pinnallisen ihmisen sielunsilmillä on syvällinen
taittovika.
Elä elämääsi, älä muiden.
Stressi on jousen venytys.
Tähtäys ja osuma burnout.
Ulosottomies vie sanatkin suusta.
Vedettävät vehkeet ovat parhaita.
Korot ryhdistävät ja nostavat ylös,
mutta syöksevät myös alas.
Älä heitä kirvestä kaivoon, voit vielä tarvita sitä.
Kukapa naisen haluaisi ulos vielä?
Suoraan sisään vain!
Otto ja pano. Pelkkiä tilitapahtumia.
Läpitunkeva lapsuus koko elämän aika.
Versaillesin naamiaisista suoraan eduskuntaan.
Haju vaatii haistajan, tuoksu tuntijan.
Nurmikonleikkaus kannattaa lopettaa kasvun pysähtyessä.
Aina ei havaitse haurastumista ennen hajoamista.
Hinnalla millä hyvänsä - paitsi halvalla.
Tulosvastuun tavoitteleminen tuottaa tulosta.
Karhunpalvelus vai sudenkuoppa?
Hassu on usein harmiton. Harmiton tuskin koskaan hassu.
Voidakseen lukea tiilenpäitä on ensin purettava seinä.
Kun ei ole varma sanojen sadosta niitä ei kannata viljellä.
Silmä kuvaa maailmaasi.
Sukassa juoksevat silmät.
Kannattaa repäistä, liimaamaan ehtii myöhemminkin.
Ei kannata pyrkiä hyvän paikalle vaan parhaaksi.
Yleensä kun haluaa jäädä edessä on ajolähtö.
Huomisen huolet on hyvä murehtia jo tänään.
Kylpylässä kypsymme ryppyisyyteen.
Vaatimattomuus on lymyävä luonnonvara.
Huutokaupassa on syytä olla hiljaa.
Hiilihappo on vain kupla.
Keidas on keidas vasta kangastuksen jälkeen.
Kävele kadut, kulje yöt.
Laiskuuden maksimointi kirjoittajalle on aforismi.
Helvetissä on kylmät kesät.
Hallitu hajamielisyys on hyvästä.
Linnulle laki on ilmaa.
Kaihtimien takana kaatuva maailma.
Usko juuttunut soutulaitteeseen.
Ongelma ei ole ongelma vaan ratkaisun puute.
Vaikka kukaan ei kysyisi vastaus on oikea.
Joka aamu menneisyys välissämme peitellään
päiväpeitolla.
Totuus: rakkauden vetoketju.
Kierre kääntää sivun.
Lahjaton on lehti joka ei käänny.
Lihaksen syy on pitkä muisti.
Parinmuodostus vaatii yksilöiden erotusta.
Herneet asuvat kommuunissa.
Vain punaisella matolla mustasukkaisuus on muotia.
Itsekkyys ohjasi ohjaajaa.
Muistin loppumisesta tulee ilmoitus.
Avaa sydämeni pähkinä, purtavaksi.
Nainen ilman päätä on kana, mies vain ajattelematon.
Maksu on omatunnon rauhoittamista.
Muna ei särkymällä avaudu.
Tunne saattaa olla hallusinaatio.
Kun nyppii päivänkakkaralta lehdet jää jäljelle vain ydin.
Välittäjäaineeni yhdistävät niin nopeasti että
tarvitsisin pikakirjoittajan ollakseni perillä itsestäni.
Joka toiselle kuoppaa kaivaa omaansa kaipaa.
Parisuhde on lasikupu.
Reiät määräävät napin paikan.
Kun rakastuu itseensä saa tunteilleen vastakaikua.
Itserakkauden huipentuma on rakastua kaltaiseensa.
Ripset, menneisyyden varjostimet.
Kesti 12 vuotta ymmärtää miten vähässä sanotaan paljon.
Kumpi onkaan pahempi, myydä ruumiinsa vai sielunsa?
Kevyiden ja painavien sanojen terveysvaikutusten
tutkailu olisi tarpeen.
Viestintään tarvitaan lähettäjiä ja vastaanottajia.
Lähettäjät eivät voi seurustella keskenään kuten
eivät vastaanottajatkaan.
Uni on silmien juoksua, sivukujan hakua.
Harmaat hetket kalibroivat hyvän ja pahan.
Jos sinulla on tölkinavaaja, avaa sydämeni.
Toivon että lisääntyisin ja täyttäisin koko paperin.
Kun sanat rakastelevat toisiaan syntyy lauseita.
Hidas on nopein pysähtymään.
Laiskan täytyy olla ahkera koko ajan.
Jos et makaa et voi nousta.
Öljylähteestäkin pulppuaan ensin kiviä ja kuraa.
Sähköä ei voi säästää valoja himmentämällä.
Kaikuluodatessani sinua näyttö pysyy tyhjänä.
Naisen nuttura kiristi naapureidenkin päitä.
Toisinaan sanat ovat suuhuni yhtä sopimattomia
kuin käytetyt tekohampaat.
Tangoton lippu Argentiinaan...
Pinnalla pieni on pohjalla suuri.
Yksin. Tämä ajatus on.
Jonkun on asetettava nuotit viivastoon ja
määriteltävä tahti.
Piinkovaa olisi katsella maailmaa lasisilmin.
Otan leipäni ennemmin kinkulla kuin rakkaudella.
Ymmärtääkseen toista on oltava yhtä paljon promilleja.
Keskiaika on muuttuva käsite.
Saatamme elää sitä juuri nyt.
Matka on lyhyt, kun on tarpeeksi pitkällä.
Valossa vaanivat varjot. Pimeydessä vain oma mielesi.
Miksi laitamme kaiken tuoreen kaappiin?
Ajan hiljaisuus musiikkia korville.
Varmuus on epävarmuustekijä.
En kaipaa ruusuja vaan piikkejä.
Toivon olevani ilmaa sinulle veden alla.
Miten vaikeaa on toisinaan ymmärtää, että
yksi jaettuna kahdella on kaksi.
Saavuttaaksemme pakopisteemme välttelemme
aamuyön tunteina pilkkuja.
Masennus on sulauttavaa toimintaa, kuten vesivärit kaatosateessa.
Markkinat ovat nousussa, laskussa ja torilla.
Viikonpäivistä lyhyimmät ovat tiistai ja torstai.
Kaikista pisin keskiviikko.
Lauseet muodostavat tarinan vaativan lukijan.
Valo on varjon edessä.
Itseään pitäisi osata säästää säälimättä.
Hetkittäin ymmärrys ylittää ymmärryksen.
Tunteiden Pahkasiassa piikit koristavat
ihmineulatyynyjä.
Ilman reikiämme
emme tuntisi kipua
loisi nahkaamme
taidetta.
